Tämän oppimistehtävän tarkoituksena on kertoa muun muassa mitä mahdollisuuksia näen sosiaalisen median käytössä tulevaisuudessa, onko viestiminen sosiaalisessa mediassa liian negatiivissävytteistä sekä muuttuvatko sosiaalisen median kanavat liian nopeasti. 

Itse olen opintojakson aikana innostunut sosiaalisen median mahdollisuuksista ja uskon, että tulen käyttämään sitä työvälineenä paljon nykyistä enemmän. Sosiaalialan markkinointi, työn näkyväksi tuominen, ajatusten ja ideoiden jakaminentyöyhteisöjen kesken..lukemattomia mahdollisuuksia jo tällä hetkellä ja mitä kaikkea tulevaisuus tuokaan vielä tullessaan! 

Sosiaalisen median viestiminen näyttäytyy toki toisinaan kielteisessäkin sävyssä. Etenkin julkisuuden henkilöt saavat varmasti aiheettomasti jatkuvaa negatiivista palautetta. Myös nuorten kohdalla olisin erityisen tarkka sosiaalisen median sovellusten käytön suhteen, kuvat leviävät nopeasti ja nettikiusaaminen on valitettavan yleistä. 

Sosiaalinen media ja sen kanavat toki muuttuvat ja uudistuvat nopeastikin. Kuitenkin esimerkiksi Facebook on lähes aina pysynyt melko samanlaisena. Uusia palveluita tulee jatkuvasti lisää, itse olen pyrkinyt käyttämään jo ennestään tuttuja sosiaalisen median sovelluksia. Olen valmis opettelemaan uusienkin sovellusten käyttöä, jos siihen tulee erityinen tarve. Haluan pitää maltillisena sosiaalisen median käytön etenkin henkilökohtaisessa elämässäni, työelämässä tavoitteeni taas on tosiaan lisätä sosiaalisen median hyödyntämistä. Toivon tähän ymmärrystä esimiestasolta, jolloin sosiaalinen media työvälineenä vaatii riittävästi työaikaa osakseen. Organisaation sosiaalisen median pelisäännöt on myös ehdottoman tärkeät olla olemassa ja niiden sisältö jokaisen työntekijän tiedossa. 

Yksityishenkilö voi varmasti halutessaan vaikuttaa yritysten näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Yrityksiä voi tägätä julkaisuihin ja tuoda joko myönteistä tai negatiivista puolta yrityksestä esille. Kielteiseen sävyyn julkaiseminen ei tosin ole kovin suositeltavaa vaan asia kannattaa ensisijaisesti selvittää kyseisen yrityksen kanssa muuta kautta kuin julkisella parjauksella. 

”Oikein” ja asiallisesti käytettynä sosiaalisen median mahdollisuudet sosiaalialalla ovat varmasti todella monipuoliset ja edistykselliset!

Tässä oppimistehtävässä tutustutaan yhden yrityksen tai vastaavan sosiaalisen median käytön pelisääntöihin. Kirjoitin hakukoneeseen ”sosiaalisen median pelisäännöt” ja ensimmäiseksi hakutulokseksi tuli Suomen taitoluisteluliitto ry:n sosiaalisen median pelisäännöt. Päätin ottaa tarkastelun kohteeksi liiton säännöt, koska ne vaikuttivat selkeiltä ja oli suunnattu niin lapsille kuin aikuisillekin. Ohjeistus on tehty taitoluisteluseurojen työntekijöille, seuratoimijoille, vanhemmille ja luistelijoille. Ne on laatinut Suomen taitoluisteluliitto ry. 

Keskeinen viesti kyseisissä pelisäännöissä on toisten kunnioittaminen ja arvostus sosiaalisessa mediassa sekä rehti ja reilu toiminta niin ihmisiä kuin seuraakin kohtaan. Lisäksi esille tulee muutamaan kertaan, että keskustelut ym.voivat levitä todella laajalle. Mielestäni pelisäännöt ovat erittäin asialliset ja riittävän napakasti kirjoitettu, jotta lapset ja nuoretkin jaksavat lukea ne ymmärrettävästi. Itselläni ei tule mieleen mitään, mitä pelisääntöihin tulisi vielä lisätä. 

Tämän oppimistehtävän tarkoitus on etsiä tietoja itsestäni hakukoneella ja tarkastella muun muassa tietojen oikeellisuutta. Käytin tehtävässä Google.com-hakukonetta. Itsestäni ei löytynyt mitään tietoja; ei tekstejä, kuvia, videoita.. Olen tavallaan huojentunut, ettei internetistä löydy nimelläni mitään informaatiota. Jos hakukoneen kautta olisikin löytynyt tietoja ja osa niistä olisi ollut vaikka valheellisia, olisi varmasti melkoinen työ saada tiedot poistetuksi. Jos olisin julkisuuden henkilö, silloin tietoa löytyisi toki paljon. Mielestäni julkisuuden henkilöstä onkin ihan ok löytyä asiallista ja faktatietoa, mutta itse en haluaisi lukea esimerkiksi keskustelupalstojen parjauskirjoituksia itsestäni. 

Tämän tehtävän perusteella digitaalinen identiteettini on siis suorastaan olematon. Facebookista ja Instagramista minut löytää kyllä, mutta niissäkin käyttäjätilini on yksityinen eikä ulkopuolisille näy nimen ja profiilikuvani lisäksi muuta. Toki tiedostan, että kuvankaappaukset sekä muut vastaavat ovat mahdollisia ja sen myötä kuvani ja tietoni saattavat levitä ei-toivotusti. Sosiaalisessa mediassa tietojen ja kuvien manipulointi vaikuttaa todella merkittävästi digitaalisen identiteetin muodostumiseen, koska ihmiset julkaisevat esimerkiksi Facebookissa juuri niitä asioita kuin haluvat ja kuvien muokkaus on myös tätä päivää. Yksi dilemma onkin monelle, ettei kadehdi toisen elämää sosiaalisen median perusteella, sen takana saattaa olla hyvinkin toisenlaisia ja kipeitäkin asioita. 

Oppimistehtävän tarkoituksena on pohtia tietosuojaan liittyviä asioita työyhteisön näkökulmasta. Tehtävässä kerron lyhyesti kahdesta työyhteisön tietosuojaan liittyvästä keskustelusta opintojakson Moodle-alustalla sekä millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävien henkilöiden pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta, mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut, milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta sekä millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita. 

Ensimmäinen keskustelu, johon osallistuin Moodlessa, pohti saako työyhteisöstä puhua sosiaalisessa mediassa julkisesti. Keskustelussa oli noin seitsemän kirjoitusta ja osa oli sitä mieltä, että työpaikan asioista saa puhua ja osa taas sitä mieltä, ettei työpaikan asioita kannata jakaa sosiaalisessa mediassa. Omasta mielestäni kannattaa olla erityisen varovainen jakaessaan asioita työpaikastaan, vaikka ne olisivat jo julkista tietoa. Etenkin kielteiseen sävyyn julkaiseminen ei ole järkevää ja voi pahimmillaan johtaa irtisanomiseen. Milloin työyhteisöstä tai –paikasta sitten voisi jakaa asioita sosiaalisessa mediassa? Ehkä silloin, jos haluaa tehdä esimerkiksi iloisen kesälomallejäämispäivityksen Facebookiin tai jakaa työnantajan markkinointiesittelyn itsestään.

Toinen kesustelu pohti aihetta, saako esimies stalkata alaisen tietoja sosiaalisen median, esimerkiksi Facebookin kautta. Tässäkin keskustelussa osallistujien mielipiteet jakaantuivat. Itse koen, että jokainen on vastuussa jakamastaan sisällöstä sosiaalisessa mediassa sekä yksityisyysasetuksista. Ei ole kuitenkaan eettisesti oikein, että esimies kalastelee tietoja sosiaalisesta mediasta vaan työntekoon vaikuttavista asioista olisi hyvä pystyä puhumaan kasvokkain. Jos vapaa-ajan vietto ei vaikuta työntekoon, ei työntekijän yksityiselämän tekijät ole tarpeen tulla esimiehen tietoon. Itse olen myös asettanut sosiaaliseen mediaan tiukat yksityisyyden asetukset, jolloin pystyn itse vaikuttamaan ketkä näkevät esimerkiksi julkaisemani kuvat. 

Millaisia asioita henkilön sitten olisi hyvä ottaa tietosuojan kannalta huomioon käyttäessään sosiaalisia verkkotyökaluja työssään?Esimerkiksi se, että kirjoitetaan omalla nimellä ellei työpaikalla ole toisin sovittu. Jos kirjoittaa yksiyishenkilönä, tulee tehdä selväksi mitkä mielipiteet ovat omia. Kannatta olla järkevä ja ystävällinen ja välttää loukkaavia asioita, ettei kenenkään tietosuojaa loukata. Kannattaa kunnioittaa verkkoyhteisöjen sääntöjä ja tekijänoikeuksia ja tarkastaa esimerkiksi mitä kuvia ja videoita on lupa julkaista. Henkilötietoja, epäasiallisia kuvia tai videoita ei tule levittää. Luottamukselliset asiat ja yrityssalaisuudet on pidettävä omana tietona. Lojaalius työyhteisöä kohtaan kannattaa muistaa myös vapaa-ajalla. (Työturvallisuuskeskus 2014.) 

Entä mitkä ovat läpinäkyvyyden edut, kun käytetään sosiaalisia verkkotyökaluja?Verkkotyökalujen avulla voidaan esimerkiksi täydentää tai tuottaa palveluja. Oikein käytettynä se edistää työntekijöiden keskinäistä sekä mahdollisesti asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. Sosiaalisen median avulla voidaan myös kehittää käyttäjälähtöisten palveluiden tuottamista. Läpinäkyvyyden etuna on myös ammatillisen verkostoitumisen mahdollisuus, työn ja osaamisen kehittämien ja yhteistyökumppaneiden välinen työskentely. (Työturvallisuuskeskus 2014.)

Millaista vahinkoa voi syntyä, jos ei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?Sosiaalisen median kautta tapahtuu valitettavasti myös häirintää. Ammattikäyttöön voi liittyä lisäksi lisäkuormitusta. Toisinaan työpaikan sisäiset riidat saattavat levitä someen, mikä voi lisätä henkilöön kohdistuvaa uhkailua ja ilkeilyä. Esimerkiksi kriminaalihuoltoalalla tai lastensuojelussa työskentelvien tulee olla todella tarkkana henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta, koska näiden alojen parissa asiakkaat kokevat usein voimakkaita ja kielteisiäkin tunteita, jotka saattavat kohdistua työntekijään. 

Milloin taas henkilökohtaisten tietojen jakamisesta voisi olla hyötyä työyhteisön kannalta?Itse koen, että ne työkaverit, joiden kanssa olen esimerkiksi Facebook-kaveri, ovat tulleet minulle henkilökohtaisesti tutummaksi kuin he, jotka eivät ole. Sosiaalisen median kautta voi tulla tutummaksi ja se voi edistää työyhteisön ilmapiiriä ja rakentaa luottamuksellistakin vuorovaikutusta. Ymmärrän kyllä senkin, etteivät kaikki halua jakaa työyhteisölle yksityiselämän asioita. 

Tehtävän tarkoituksena on tehdä yhteenveto siitä, miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää, miten sitä käytetään tai voisi käyttää omalla alalla eli tässä tapauksessa varhaiskasvatuksessa. 

Mielestäni sosiaalista mediaa voisi varhaiskasvatuksessa hyödyntää todella monipuolisesti! Osa varhaiskasvatuksen yksiköistä ja ketjuista hyödyntää ja käyttää sosiaalista mediaa hyvinkin monipuolisesti, mutta etenkin kunnallinen puoli on jäänyt hieman jälkeen tässä asiassa. Sosiaalisen median vaikuttavuus varhaiskasvatuksessa hyvin käytettynä on merkittävä. 

Pedagoginen dokumentointi on yksi tärkeä laatutekijä varhaiskasvatuksessa ja sosiaalisen median, tässä tapauksessa pohdin asiaa Facebookin sekä Instagramin näkökulmasta, avulla etenkin vanhemmat pääsevät paremmin mukaan varhaiskasvatuksen arkeen. Osa vanhemmista ei oikein tiedä mitä päiväkodissa tapahtuu päivän aikana ja sosiaalisen median avulla heillä olisi mahdollisuus nähdä päivän sisältöä. Sosiaalisen median avulla varhaiskasvatus voi tehdä toimintaansa läpinäkyvämmäksi. Toki sosiaalista mediaa voi osittain käyttää myös yhteistyössä kasvattajien ja vanhempien välillä, ja uskon että tulevaisuudessa sosiaalinen media onkin yhä vahvemmin yksi kasvatusyhteistyön väline. Luulen kuitenkin, ettei sosiaalinen media voi koskaan syrjäyttää kasvokkain käytävien keskustelujen merkitystä. Kun sosiaalista mediaa käytetään työvälineenä varhaiskasvatuksessa, on erittäin tärkeää huomioida tietosuojatekijät. Kuvien jakamiseen sosiaalisessa mediassa tulee olla vanhempien lupa ja usein lapset kuvataan tunnistamattomina. 

Kuten oppimistehtävässä 1b kirjoitin ja havaitsin, etenkin ykstyiset varhaiskasvatusyksiköt käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisesti kertoakseen toiminnastaan ja tapahtumistaan, tätä kautta he saavat toiminnalleen näkyvyyttä ja mahdollisesti uusia asiakkaita. Tämä on varmasti suuri syy, miksi osa varhaiskasvatusyksiköistä ylipäätään käyttää sosiaalista mediaa. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös rekrytoinnin tukena. Varhaiskasvatuksen opettajista on tällä hetkellä suuri pula ja myönteinen kuva sosiaalisessa mediassa voi olla ratkaiseva asia, kun työntekijä pohtii työn aloitusta yksiköiden välillä. Markkinointi on siis suuri osa sosiaalisen median käytön tarkoitusta myös varhaiskasvatusalalla. Jos omat lapseni olisivat menossa ykstyiseen päiväkotiin, vertailisin ja perehtyisin varmasti ainakin päiväkotien Facebook-sivuihin. 

On todella mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan sosiaalisen median käyttö lähivuosina varhaiskasvatuksessa kulkee. Itse aion ainakin aiempaa enemmän panostaa sosiaalisen median käytön mahdollisuuksiin työelämässäJ