Oppimistehtävän tarkoituksena on vertailla kolmen saman alan organisaation tapoja käyttää sosiaalista mediaa. Valitsin vertailukohteiksi kaksi yksityistä sekä yhden kunnallisen päiväkotiketjun/päiväkodin sosiaalisen median käyttötavat, tässä tapauksessa Facebookin ja Instagramin.  

 

Päiväkotiketju a)

Kyseinen päiväkotiketju on perustettu vuonna 2010 ja se on Suomen suurin yksityinen päiväkotiketju. Suomessa on ketjun päiväkoteja yli 180, joissa on noin 11 000 lasta ja yli 2500 työntekijää. Päiväkotiketjun verkkosivut on kattavat ja melko selkeät, mielestäni informaatiota on jopa hieman liikaa usean klikkauksen takana. Päiväkotiketju on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja heidän sosiaalisen median kanaviaan on muun muassa Twitter, Facebook, Istagram sekä Youtube. 

Päiväkotiketju a:lla on käyttäjätili sekä Facebookissa että Instagramissa. Facebookissa yrityksellä on julkisen käyttäjätilin lisäksi suljettu ryhmä työntekijöille sekä ketjun päiväkotiyksiköiden omia sivuja. Yritys päivittää Facebook-sivuja aktiivisesti, sivuilta löytyy esimerkiksi tietoa ja kuvia toiminnasta ketjun eri yksiköissä, tapahtumista, mainoksia ja markkinointia. Facebookissa ketjulla on yli 11 000 tykkääjää, joten Facebookin käyttäjätili on tavoittanut suuren määrän ihmisiä. Facebook-sivut ovatkin värikkäät ja houkuttelevat.

Instagramissa yritys on myös päivittänyt sivuja aktiivisesti ja osalla päiväkodeista on lisäksi omat käyttäjätilit. Instagramissa on osittain samoja kuvia kuin ketjun Facebook-sivulla, Instagramissa on lisäksi muun  muassa mukavan oloisia leikkivinkkejä. Instagramissa päiväkotiketjulla on tällä htekellä 2815 seuraajaa eli huomattavasti vähemmän kuin Facebookissa. 

 

Päiväkotiketju b)

Päiväkotiketju b on niin ikään ykstiyinen päiväkotiketju, lähes yhtä suuri kuin yritys a. Päiväkotiketju b:llä on Suomessa 145 päiväkotia, lisäksi yritys tarjoaa iltapäivätoimintaa 24 koulussa sekä lastenhoitopalvelua koteihin.  Yrityksen päiväkodeissa on yhteensä noin 10 000 lasta ja 1900 työntekijää. Päiväkotiketjun verkkosivut ovat mielestäni hyvin samantyyliset kuin ketju a:lla. Sivut ovat värikkäät ja houkuttelevat, hieman selkeämmät tiedollisesti. Ne on tehty huolellisesti ja tyylikkäästi. 

Kyseisellä päiväkotiketjulla löytyy käyttäjätili Facebookista ja Instagramista. Instagramissa ketjulla on kuvia yksiköiden toiminnasta ja tapahtumista. Seuraajia on 2078. Facebookissa ketju on selvästi aktiivisempi, sieltä löytyy enemmän kuvia, usean päivityksen verran viikossa. Tykkääjiä ketjulla Facebookissa on lähes 11 000 eli saman verran kuin päiväkotiketju a:lla. 

 

Päiväkotiketju c) 

Päiväkoti c on kunnallinen päiväkoti kunnassa. Se ei siis ole päiväkotiketju vaan yksittäinen päiväkoti. Työskentelen itse eräässä kyseisen kunnan päiväkodeista. Tämä tehtävässä tarkastelemani päiväkoti on selvästi kunnan suurin varhaiskasvatusyksikkö, joten oletin että verkkosivuihin ja sosiaalisen median kanaviin olisi panostettu. Päiväkodilla ei kuitenkaan ole Instagram-tiliä ollenkaan, Facebook-päivityksiä on tehty vaihtelevasti, vilkkaimmillaan noin kerran viikossa.  Tykkääjiä sivulla on 364. 

 

 

Vertaillessani päiväkotien välistä sosiaalisen median käyttöä on todettava, että suurin ero on selvästi yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuspalvelun välillä. Yksityiset päiväkotiketjut markkinoivat ja mainostavat itseään selvästi enemmän, kunnallisen puolen päiväkodeilla ei niinkään ole painetta saada lisää varhaiskasvatuksen asiakasperheitä. Yksityisten ketjujen Facebook- ja Instagram-tilien kuviin on mielestäni panostettu huomattavasti enemmän, samoin kuin verkkosivuihin. Yksityisten päiväkotiketjujen sivut olivat melko yhdenvertaiset ja sosiaalisen median käyttö yhtä aktiivista. Sosiaalisen median vertailussa Facebook näyttää tavoittavan selvästi Instagramia enemmän ihmisiä seuraamaan sivuja. Lienee Facebook valtaosalle ihmisistä tutumpi sosiaalisen median väline käyttää. Itse ajattelen, että kunnallisen puolen päiväkodeissa olisi myös nykyaikaista panostaa aiempaa enemmän sosiaalisen median käyttöön.